Uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa kohistaan päivittäin osaajapulasta. ”Osaajapula uhkana Suomeen tuleville investoinneille.” ”Työnantajista jopa 80 prosenttia kertoo vaikeuksista löytää tarvittavaa osaamista.” Millä aloilla osaajapulaa on, ja miksi?
Valtakunnallisesta yliopistojen yhteistyönä toteutettavassa maistereiden ja tohtoreiden uraseurantakyselystä käy ilmi, miltä aloilta työllistytään heti valmistumisen jälkeen, ja millä koulutuksella työpaikka löytyy verkkaisempaan tahtiin.
Teknologian ja tieto- ja viestiliikenteen kehittyminen ja automaation lisääntyminen on arkipäivää, eikä osaajapula IT- ja tekniikan aloilla ole enää uutinen. 80 prosenttia näiltä aloilta valmistuneista on päässyt korkeintaan kuukauden sisällä töihin, ja vieläpä suuri osa vakituiseen työsuhteeseen.
Vastaavasti humanistisilta ja taidealoilta töihin pääsy kestää hieman kauemmin, sillä noin 60 prosenttia on työllistynyt korkeintaan kuukauden odottelun jälkeen. Kuitenkin puolen vuoden jälkeen vain 20 prosenttia työttömänä, ja vuoden sisällä lähes kaikille on löytynyt oman alan töitä.
Asiakaspalvelun sekä myynnin ja markkinoinnin osaajia tarvittaisiin nykyistä enemmän. Uraseurantakyselyn mukaan 80 prosenttia kaupan ja hallinnon alalla koulutetuista on työllistynyt kuukauden sisällä valmistumisesta, ja kolmen kuukauden sisällä lähes ovat löytäneet paikkansa työelämässä.
Myös kestävän kehityksen ja ympäristöalan osaajia kaivataan enemmän kuin saatavilla on. Ympäristöala kattaa monia koulutusaloja: ympäristötiedettä voi opiskella Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa, ja uraseurantakyselyyn vastasi näistä opinahjoista yhteensä 39 maisteria. Ympäristöalaan voi laskea myös biologit ja ympäristötekniikasta valmistuneet, joille kaikille on kysyntää ympäristöongelmien riepottelemassa maailmassamme.
Lääkäripula on ongelma koko maassa, jopa siinä määrin, että lääkäriin pääseminen vaikeutuu ja monet terveysongelmat pitkittyvät ja pahentuvat. Lääketieteestä valmistuneilla ei todellakaan ole vaikeuksia työllistyä, jos vain on valmis muuttamaan työpaikan perässä.
Työ tekijäänsä neuvoo, mutta yleistaidot kehittyvät jo yliopistossa
Työssä tarvitaan paitsi timantinkovaa substanssiosaamista, myös yleistaitoja eli pehmeitä työelämätaitoja.
Uraseurantakyselyssä kävi ilmi, että vastaajien mielestä yliopistokoulutus kasvattaa monia yleistaitoja: ongelmanratkaisukykyä, itseohjautuvuutta, stressinsietokykyä ja yhteistyötaitoja. Joitakin yleistaitoja, kuten neuvottelutaitoja ja projektinhallintaa, oppii kuitenkin parhaiten vasta työelämässä.
Oman alasi haluttu osaaja
Olen viisikymppinen moniosaaja, jonka kolmesta lapsesta vanhin opiskelee konetekniikkaa. Uraseurantakyselyn tuloksiin tutustuttuani olen varma, että hänenlaiselleen osaajalle on kysyntää opintojen jälkeen.
Kahta nuorempaa kiinnostavat humanistiset alat. Toisesta tulee kuulemma kustannustoimittaja, toisesta erityisasiantuntija alalta, joka on vielä epäselvä. Hymyilyttää, mutta on ihanaa, että nuorilta löytyy uskoa omiin kykyihinsä.
Kasva sinäkin oman alasi halutuksi osaajaksi! Substanssiosaamiseen panostaminen on tärkeää, mutta on tärkeää kehittää myös muita taitoja. Opiskelussa, töissä ja harrastuksissa voi parantaa vuorovaikutus-, yhteistyö- ja neuvottelutaitoja, resilienssiä, stressinsietokykyä ja luovuutta. Oppiminen jatkuu koko loppuelämän, voin vakuuttaa.
Käy kurkistamassa Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusesta uraseurantakyselyn uusia tuloksia ja pohdi, mikä on oman alasi osaajien tilanne!
Kirjoittaja: FT Satu Räsänen, luonnonmaantieteilijä ja viestintäasiantuntija
Lähteitä:
Aarresaari-verkosto – Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden verkosto
Osaajapula pahenee entisestään – Suomen osaajapula on osa globaalia trendiä STT:n tiedote 27.3.2023
Osaajapula uhkana Suomeen tuleville investoinneille Business Finlandin tiedote 18.1.2023
Lääkäreistä on pulaa jopa niissä kaupungeissa, joissa heitä koulutetaan – silti opiskelijamääriä ei aiota lisätä Yle.fi uutinen 23.12.2022
Julkaistu:
19.05.2023