– paikka hukassa vai taskussa?
Lehdissä ja uutisissa kirjoitetaan aika-ajoin maahanmuuttajien, erityisesti naisten työttömyydestä ja samanaikaisesta työvoimapulasta (Yle, 8.3.2022 ja HS, 8.11.2021). Eniten pulaa on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista (ks. Yle, 27.9.2021). Itä-Suomen yliopistosta valmistuu vuosittain n. 100 kansainvälistä maisteria. Puolet valmistuneista suorittaa luonnontieteellisen alan maisteritutkinnon. Kohtaavatko valmistuneet ja työmarkkinat toisensa? Entä millainen tämä kohtaaminen on?
Naiset kirivät ohi miehistä viidessä vuodessa
Tarkastelin Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä kahden eri kyselyn, työllistymiskyselyn (n. vuosi valmistumisen jälkeen) ja uraseurantakyselyn viisi vuotta valmistumisen jälkeen) aineistoista. Työllistymiskyselyyn vastasi 149 valmistunutta ja uraseurantoihin 121.
Työllistyminen oli parempaa viisi vuotta sitten valmistuneiden joukossa (85 %) kuin vuosi sitten valmistuneissa (71 %). Vertailtuna kantasuomalaisiin työllistyminen on muutaman prosenttiyksikön heikompaa: Kantasuomalaisista työllistyneitä oli vuosi valmistumisen jälkeen 74 % ja viisi vuotta valmistumisen jälkeen 90 %. Sukupuolella oli vaikutusta työllistymiseen: Vastavalmistuneista naisista oli työllistynyt 63 % ja miehistä 79 %, kun taas viisi vuotta työelämässä olleilla naisilla tilanne oli paljon parempi. Heistä töissä oli 87 % ja miehistä vastaavasti 83 %.
Mikä sitten oli auttanut työllistymään? Ei ainakaan suomen kielen taito! Yllättävää kyllä, Suomessa asuvista useampi piti tärkeämpänä osata englantia kuin suomea. Ilmeisesti siis iso osa oli onnistunut löytämään työpaikan, jossa suomen kielen taito tai sen puute, ei ollut esteenä. Vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että erityisesti Suomessa asuville verkostot ja sosiaaliset kontaktit olivat tärkeitä väyliä löytää tietoa työpaikoista.
Yksityinen sektori suurin työnantaja Suomessa asuville vastavalmistuneille – yliopistot ulkomailla asuville
Suurin osa vastaajista oli löytänyt työpaikan joko yliopistosta tai yksityiseltä sektorilta. Vastavalmistuneista Suomessa asuvat työllistyivät useimmiten yksityiselle sektorille, kun taas ulkomailla asuvat työskentelivät useimmiten yliopistoissa. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen tilanne oli lähes päinvastoin: Suomessa asuvista suurin osa työskenteli yliopistoissa, ja ulkomailla asuvilla tilanne oli tasaantunut niin, että yliopistoissa ja yksityisellä sektorilla työskenteli saman verran. Lähes kaikilla yliopistoissa työskentelevillä työtehtävät olivat tutkimuksen tekoa. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä taas työtehtävät olivat useimmiten joko asiantuntijatehtäviä tai asiakaspalvelutehtäviä. Korkeakoulututkinto oli useammin edellytyksenä ulkomailla asuville vastavalmistuneille (67 %) kuin Suomessa asuville (35 %). Viisi vuotta valmistumisen jälkeen eroa asuinmaan mukaan ei enää ollut: niin Suomessa kuin ulkomailla asuvista liki 60 %arvioi, että työtehtävät vastasivat heidän suorittamaansa tutkinnon tasoa.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kansainväliset opiskelijat pärjäävät työmarkkinoilla yllättävän hyvin, kun muistetaan, että harva heistä valmistuu työvoimapula-aloille, eivätkä he voi Suomessa hakea julkisiin virkoihin kielitaito- ja pätevyysvaatimusten takia. Olin myös odottanut, että ulkomailla yksityinen sektori työllistäisi yliopistoja paremmin, mutta kävikin päinvastoin. Kenties tämä kielii siitä, että ainakin osa kansainvälisistä opiskelijoistamme suuntaa jo alun alkaen tutkimusuralle, Suomessa siihen vain menee enemmän aikaa. Suurin osa vastaajista oli näet tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon ja koki, että työnantajat arvostivat heidän tutkintoaan. Ulkomailla asuvat olivat kautta linjan tyytyväisempiätutkintoonsa ja työuraansa kuin Suomessa asuvat, mikä taas voi vihjata siitä, että heillä työmarkkinoille pääsy on ollut toiveiden mukaista.
Blogikirjoitukseni perustuu kirjoittamaani raporttiin ”Kansainväliset opiskelijat työmarkkinoilla: Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistilanteet vuosina 2016-2020”
Outi Suorsa
suunnittelija
Itä-Suomen yliopisto
Julkaistu:
21.04.2022